Ly­hyt­te­ra­pia 

Kohdataan asiat yhdessä

Jos kaipaat keskustelutukea elämän solmuihin tai tienhaaroihin, ota yhteyttä osoitteella niina.into@kasvukauteen.fi. Vastaan sinulle muutaman päivän sisään, ja voidaan alkaa miettiä ratkaisuja yhdessä saman tien! Et tarvitse diagnooseja tai lähetteitä vaan ainoastaan pienen kipinän muutokseen.  

Olen laillistettu sosionomi ja kognitiivis-analyyttinen (KAT) lyhytterapeutti.  Kuulun valtakunnalliseen Lyhytterapeuttiyhdistykseen ja noudatan sen eettisiä periaatteita ja ammatillisia käytänteitä.  Ennen kaikkea olen kuitenkin täällä sinua varten.

Mitä lyhytterapia on?

Lyhytterapia on luottamuksellista keskusteluapua elämän haastaviin vaiheisiin, kriiseihin sekä itsensä kehittämiseen ja kasvuun.  Se toimii myös mielen hyvinvoinnin vahvistajana ja ongelmien ennaltaehkäisijänä. Lyhytterapian laajuus on tyypillisesti 5-20 viikottaista tapaamiskertaa. 

Lyhytterapia ei ole Valviran valvoma tai Kelan korvaama palvelu, ja vakavammissa mielenterveyden häiriöissä lääkäri ja psykoterapia on parempi hoitomuoto. 

Lyhytterapeuteilla voi olla monenlaisia koulutuksia ja kelpoisuuksia. Valtakunnallinen Lyhytterapeuttiyhdistys pitää yllä rekisteriä koulutetuista lyhytterapeuteista ja pyrkii luomaan yhteisiä pelisääntöjä. Lyhytterapiasuuntauksista ratkaisukeskeinen ja kognitiivinen ovat yleisimpiä.

Minun vuoden mittainen (60 op) ammatillinen täydennyskoulutukseni oli kognitiivis-analyyttinen (KAT). Siihen sisältyi sisältyi opintojen lisäksi 160 asiakastapaamistuntia, työnohjaus ja oma lyhytterapia. 

Kognitiivis-analyyttinen suuntaus

KAT on tutkitusti vaikuttava, integratiivinen terapiasuuntaus, joka on peräisin 1980-luvulta. Sen perustava ajatus on, että ajattelu-, tulkinta-, ja toimintatapamme juuret ovat meille tärkeissä varhaisissa ihmissuhteissa, joissa olemme oppineet toimimaan tietyllä tavalla.  Tapa on voinut pitkään olla ihan riittävän hyvä, mutta se voi osoittautua myös ongelmalliseksi vaikkapa parisuhteen tai työelämän muuttuvissa tilanteissa. Silloin on hyvä pysähtyä tarkastelemaan, mistä oikeastaan on kysymys. Onko tämä toimintamalli tarpeellinen ja toimiva tässä sosiaalisessa ympäristössä, vai voisiko löytyä vaihtoehtoja? 

Katri Kannisen kirjoitus helmikuulta 2025 avaa KAT-suuntauksen vaikuttavuutta. Minulle olennaisinta on, että KAT ei arvostele eikä tuomitse. Terapeutin tehtävä on tukea asiakasta löytämään itselleen sopivat ajattelu- ja toimintatavat ja rohkaista kokeilemaan uusia vaihtoehtoja.  Hyväksyvä katse omiin solmuihin on joskus helpompi löytää yhdessä, ja sitä saa myös luvan kanssa lainata!

Käytän kohtaamistyössä myös kirjallisuusterapeuttisia ja mindfulness-pohjaisia psykofyysisiä harjoituksia silloin, kun ne asiakkaalle sopivat. 

En ole psykoterapeutti, eikä palveluni siten ole Kela-korvattavaa. Suosittelen lämpimästi pitkää psykoterapiaa niille, joilla on siihen mahdollisuus, ja autan mielelläni oikean terapeutin etsinnässä, sillä tiedän, miten kuluttavaa etsintä voi olla.